lauantai 31. joulukuuta 2016

Vuoden 2016 viimeiset hetket


Vuosi vaihtuu alle tunnin päästä ja melkein meinasi jäädä koko kooste tekemättä tästä vuodesta. Vuoden loppua vietetään kuitenkin rauhallisissa merkeissä ja pitääkseni hetken taukoa palapelin rakentelusta, kaivoin läppärini jälleen esiin. Nopeasti koostiin kasaan vähän tänä vuonna neulottujen sukkien kuvia. Ihan alkuun täytyy myöntää että jäin kyllä tammikuussa asettamastani tavoitteesta aika kauaksi, nimittäin ihan ei viittäkymmentä sukkaparia tullut tänä vuonna neulottua. Monta paria kuitenkin, mutta ei ihan niin paljoa kuin mihin itseni haastoin. Syynä tähän on yksinkertaisesti se että kesäkuukausina neuleinnostus oli aivan kadoksissa ja vuorokauteen ei muutenkaan ole enää mahtunut niin paljoa neulonta aikaa kuin ennen. Sopivasti sain kuitenkin lankavarastoa tuhottua ja varmasti aika monta uuttakin kerää varaston jatkeeksi saapui, Kirjoneuletta tuli tehtyä tänä vuonna edellisiä vuosia enemmän ja muutamat tilaussukatkin mahtuivat vuoteen. Läppäri on ollut huollon alla ja kameraa ei vain ole jatkanut kauheasti kantaa mukana, olen siis ihan varma että läheskään kaikkea tänä vuonna neulottua ei ole kuvattu ja näin ollen blogissa esitelty. Blogi pitikin melkein puolen vuoden tauon kun en vain saanut revittyä itsestäni päivityksiä irti, mutta nyt yritän tehdä taas ryhtiliikettä.

Käsityörintamalla tapahtui vuonna 2016:

ainakin 24 paria sukkia neulottuna, näistä 4 olivat tilaussukkia
villatakki on aloitettu, vihdoin!
yhdet lapaset, yhdet sormikkaat, yhdet kämmekkäät
tupsupipo
virkattuja pieniä ylioppilaslakkeja
yksi ommeltu mekontekele, joka kylläkin on vähän keskeneräinen
vinopino onnitttelukortteja sekä parisenkymmentä joulukorttia

Totta puhuen toivoin että olisin ollut tänä vuonna vähän tuotteliaampi, mutta arkielämä piti aika kiireisenä ja näin ollen neuleaika oli vähäistä ja kännykän peleihin on tullut iltaisin tuhlattua hyvää neuleaikaa. Toisinsanoen olen ollut välillä laiska. Mutta sen olen itselleni sallinut ja se että pääsin melkein puoleenväliin sukkatavoitteessani on kyllä ihan hyvä saavutus. Ensi vuonna ei voi kun parantaa siis!

Mitä muuta tähän vuoteen mahtui, niin aikast paljon kaikkea. Viime vuoden joulukuussa alkanut työ pitää kiireisenä ja olen tykännyt kyllä joka päivästä. Olen saanut vastuuta ja päässyt oppimaan uutta. Kesällä tuli reissattua ympäri Suomea niin työn kuin huvinkin merkeissä ja ehdinpä viikon kesälomalla reissataTukholmaankin sekä syksyllä tehdä reissun Tallinnaan kamalimmassa merenkäynnissä ikinä! Oikeasti, ikinä ei ole laivalla varmasti pelottanut heilunta niin kovasti kuin tällä retkellä. Autonpenkillä on siis tullut istuttua ja sitäkin enemmän varmaan sohvanpohjalla, Loppukesästä hurahdettiin Pokemoniin ja oltiin ihan luvalla lapsellisia monena iltana. Kesällä opettelin betonitöiden tekoa ja sain synttärilahjaksi oman singerin. Talokuumetta podin jälleen, mutta kun sitä oikeaa ei ole löytynyt, niin elo jatkuu yksiössä. Mies on pysynyt rinnalla edelleen ja ystävien seurassa sain viettää monta ihanaa hetkeä.

Kaiken kaikkiaan tämä vuosi jää mieleen siitä, että se kului yllättävän nopeasti ja niin paljon kaikkea on mahtunut mukaan että ei meinaa perässä pysyä. Kiireinen, mutta silti jotenkin tavallisen arkinen. Ihana ja ilostuttava. Olkoon vuosi 2017 myös kaikkea tätä ja yritänpä saada perinteisen mitä vuonna 2017 käsityörintamalla tapahtuu -postauksen myöskin aikaiseksi lähiaikoina. Nyt kotiin skumppapullon ääreen, ihanaa vuotta 2017 kaikille!

viime vuoden koosteeseen tästä

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Joulupostia



Tämän vuoden joulukortit vein postiin menneen viikon tiistaina ja toivon mukaan ne ensi viikolla saapuvat vastaanottajille. Kunnollisia kuvia en ymmärtänyt korteista ottaa mutta löytyipä puhelimesta sentään muutama kuva.

Tämän vuoden kortit tehtiin punaiselle kartongille, jonka päälle liimasin vähän pienemmän kartongin, tuollaista vanhaa puuseinää muistuttavaa. Vähän punaista nauhaa ja pieni rusetti siihen kiinni kuumaliimalla. Kuvioina oli joululaulujen tekstejä sekä joulureseptejä, nuo kuviot ostin jo hyvissä ajoin lokakuun lopulla Prismasta ja niiden ympärille syntyi muu kortti. Kartongit löytyivät Sinooperista ja punainen nauha Tigeristä.

Parisenkymmentä korttia tuli tehtyä ja yhtään kokonaan identtistä ei joukosta löydy. Tykkään kun samoista materiaaleista saa kuitenkin rakenneltua uniikkeja kortteja. Itse olin näihin tämän vuotisiin tuotoksiin varsin tyytyväinen, toivottavasti saajatkin tykkää!

Olen tänään joko päivän huhkinut ja nyt on koti siivottu lattiasta kattoon, lahjat paketeissa ja joulun fudget ja marengit valmiina. Mä olen nyt valmis jouluun, vaikka jotenkin vaikea uskoa että siihen ei ole enää viikkoakaan!

tiistai 13. joulukuuta 2016

Marike




Tämä sukkamalli keikkui TO-DO -listalla aivan liian pitkään. Tai ehkä jopa pidempään mietin haluanko neuloa sukat yksi- vai monivärisestä langasta. Syysruskan aikaan keltainen Nalle-lanka kuumotti sormia ja niinpä Marike-sukat vihdoin pääsivät puikoille.

Malli löytyi siis facen Voihan Villasukka ryhmästä ja pienen alkukangertelun jälkeen mallineule alkoi sujua ulkomuistista. Minähän en juuri pidä sukkien neulomisesta suoraan ohjeen mukaan ja siksi olikin kiva kun näistä oli vain mallineule ja sukan sai vääntää muutoin oman pään mukaan. Silmukoita oli puikoilla vissiin 13 ja mallikerran toistoja tuli tehtyä 8 kuvion verran.

Tämä malli on kyllä kaunis ja ehkä vähän tekisi mieli tehdä uusiksikin, tällä kertaa ehkä monivärisestä langasta. Keltainen ei ole juuri suosikkivärini, mutta kun jostain väristä tulee älli päähän niin eihän siitä ohi pääse.

Ps. Iik, jouluun enää alle 2 viikkoa! Jouluaskartelut vievät kovasti aikaa. Instagramissa pääsee seurailemaan meidän arkielämää, nimimerkki on @hennininni

tiistai 6. joulukuuta 2016

Kirje Joulupukille 2016



Rakas joulupukki.

Onko Korvatunturilla jo kovin lunta? Täällä Salon seudulla lunta on satanut ja sulanut jo useampaan otteeseen, toivon kuitenkin että aattona maa olisi valkoinen.

Mietin tänä vuonna varmasti ensimmäistä kertaa olenko jo liian vanha kirjoittamaan lahjatoiveita, mutta kun äiti sitkeästi on muistutellut että joulupukille on vielä kirjoittamatta, niin eilen illalla kaivoin läppärin esiin. Oikeastaan Pukki, voisin ilahtua kauheasti uudesta tietokoneesta, vanha kun haluaa ilmeisesti isona suihkukoneen moottoriksi ja nyt jo kovasti harjoittelee samanlaisia ääniä kuin kiihdyttävä lentokone. Mutta eiköhän mun veli saa koneesta vielä käyttökelpoisen, joten keskitytään niihin realistisempiin lahjatoiveisiin, joita kokosin yllä olevaan kuvakollaasiin.

Muumi ja esi-isä satiinipussilakana viehättää tunnelmallaa ja vaikka mun tän hetkinen lakanakaappini pursuilee ihan yli (huom. vika on siinä että se kaappi on aivan olemattoman pieni) niin laadukkaita lakanoita ei koskaan voi olla liikaa. Tämä malli on vain hetken erikoismyynnissä, joten siinäkin mielessä se olisi mukava lahja. Ja kun peiton upottaa uuteen pussilakanaan, voi joulupäiväksi linnottautua peiton sisään sohvan nurkkaan ja katsoa koko päivän Hovimäki DVD-boxia. Tämä on yksi suosikkini kotimaisista sarjoista jo vuosien takaa ja olin kovin pettynyt kun sarja poistui Netflixin valikoimasta. Siksipä olisi hienoa saada boxi omaksi dvdnä.

Pehmeitä paketteja osaa näin isona arvostaa ja mielelläni löytäisin aattona paketista vaikkapa ison kaulahuivin. H&M:n jakardikudottu kaulahuivi miellyttää silmääni väreillään ja luulen että materiaalinsa puolesta se lämmittäisi kovasti kaulalla. Perinteisempää pehmeää lahjaa edustaa pyjama Hobbyhall:sta. Selailin nopeasti eräs päivä kuvastoa ja siinä se oli silmieni edessä. Ihana ja söpö, Disneyn pupu. Jos oikein olen ymmärtänyt, niin tämä taitaa löytyäkin aattona kuusen alta.

Äiti muistutti että jouluna on kiva saada kirjalahjojakin. Totta puhuen kirjahyllystäni löytyy muutamakin lukematon romaani, joista valita lukemista joulupäivään. Neulekirjat ovat aina kauniita katsoa, joten listalle päätyi yksi Sukkakirja Kantapään kautta. Yhden leivontakirjan vastaanotin jo etukäteisjoululahjanakin, joten vaikka tätä ei paketeista löytyisikään, niin kirjalahja on silti jo taattu. Kirjoista kuvaamiseen eli yksi ilta facen mainoksiin pompahti Instax Mini-kamera. Tämä pieni kamera tulostaa heti kuvat luottokortin kokoiselle paperille. Niitä kuvia voi sitte laittaa vaikka jääkaapiik oveen. Speciaalikuvauksiin siis sopiva juttu, näiden filmirullat kun näkyivät olevan aika kalliita.

Lista ei olisi täydellinen ilman astiatoiveita ja voi Joulupukki, kyllä mä vielä johonkin kaapin koloon saan muutaman uuden astian mahdutettua. Esi-isä kaadin olisi tietysti se Must-juttu, mun kaadin-kokoelmassani kun on juuri tämän menevä aukko. Tykkään vaan niin kovin tuosta pienestä Muumien hahmosta. Tämän vuoden uutuuksista löytyy myös toinen suloinen hahmo ja siksipä Surku-lusikka päätyy myös lahjalistaan. Viime vuonna paketista löytyikin vastaava Esi-isä lusikka, joten kiitos että se lahjahaave toteutui.

Muutama toive olisi vielä, voi ei, toivottavasti en nyt Pukki kuulosta kovin ahneelta. Listaltani löytyy ehkäpä muutama vähän lapsellinen toive, joten tasapainottamaan laitoin myös muutaman "kypsemmän naisen" toiveen. Iittalan Kastehelmipurkki sateensinisenä ihastuttaa elegantilla ulkomuodollaan ja pidän näistä kastehelmi-astioista muutenkin kovasti. Viimeisimpänä korutoive, sillä kukapa nainen voisi koruja vastustaa?! Kalevalakorun Haave-kaulakoru on suht simppeli, mutta silti niin kaunis. Sopisi myös arkikäyttöön.

Olen yrittänyt viime vuosina pitää nämä lahjatoiveet max. 10:ssä joten nyt on parempi lopettaa tämä lista tähän. Ennen kaikkea toivon joulun rauhaisaa ja kiireetöntä tunnelmaa, palapelin rakennushetkiä perheen kanssa ja äidin maukasta riisipuuroa. Joululoma on tänä vuonna kovin lyhyt, mutta sitäkin tärkeämpi kiireisen ja hetkisen vuoden jälkeen. Nautitaan siis siitä joulurauhasta.

Toivottavasti Pukki näemme aattoiltana, vaikka ymmärrän kyllä jos kiireiltäsi tuot jo lahjat etukäteen äidin kodinhoitohuoneen kaappeihin. Kyllä ne sielläkin pysyvät koskemattomina aattoiltaan asti, vaikka välillä tuntuukin ettei millään malttaisi odottaa lahjojenjako hetkeä. Lupaan tehdä myös parhaani ja muistaa tänäkin vuonna läheisiäni pienillä paketeilla, on tämä joulunaika vaan niin mukavaa.

Nähdään aattona!
Rakkain terveisin Henni

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Pitsireunaiset




Joskus teksti ei vaan ota syntyäkseen. Ja joskus sukkien kohdalla käy samalla tapaa, mutta kummassakin tapauksessa pienen tuskailun jälkeen saa kuitenkin jotain aikaan. Näitä sukkia synnytettiin hitaasti. Vietin oikeastaan koko kesän neulomatta, mutta elokuussa lopulta laitoin pitsisukkaa puikoille. Mallineule löytyi jostain kirjasta ja oli loppujen lopuksi aika simppelikin. Vaan jokin mätti silti. Niinpä pitsisukista tuli pitsireunasukat. Ei vaan innostanut tehdä koko vartta pitsineuletta, mutta näinkin on hyvä. Sen verran kikkailin, että tuo pitsiosuus on oikeasti käännetty ja ommeltu kiinni. Niin että tavallista ainaoikein neuletta löytyy tuon alta. Lankana Novitan Nallea, vanhan turkoosin kerän jämät. Tämän enempää tekstiä en saa heti sunnuntaiaamusta itsestäni irti, mutta voi että täytyy sanoa että tätä kirjoittamista on ollut ikävä!

torstai 1. joulukuuta 2016

Kauneimmat sukat ikinä




Hyvää joulukuun 1.päivää!

Apua, tuli pidettyä melkeen puolen vuoden blogitauko! Onhan noita taukoja ennenkin ollut, mutta mennyt kesä ja syksy olivat vain niin hektisiä, että en ole ehtinyt koko blogia edes ajattelemaan. Niin tai sen puolin kamalasti neulomaankaan. Koen myöskin että Instagramin päivittäminen on niin paljon helpompaa, että sinne tulee kyllä heiteltyä kuvia näistä käsillä tehdyistä jutuistakin.

Tosiaankin joulukuu jo alkoi ja nyt kun paistelen useamman pellillisen joulutorttuja (kröhöm, miehen ne piti kyllä paistaa kun hän on ne luvannut töihin viedä) niin ehdin hetkisen aikaa höpötellä taas tännekin. Mitä nyt pitää vähän tarkkailla ettei tortut pala eli siis vaihtaa välillä uusi pelti uunin sisään. Jotenkin kun syksy on vilahtanut ohi niin nopeasti on vähän vaikeaa suhtautua siihen että joulu on nyt jo niin kovin lähellä mutta kyllä tässä pikkuhiljaa päästään fiilikseen. On meillä kyllä juotu jo monta glögipulloa, koristeltu kotia joulukuntoon, vietetty jo melkein legendaariseksi muodostuneet suvun pikkujoulut ja lahjahankinnatkin aloitettu.

Neulontatahti on pikkuhiljaa taas kiristynyt mutta olen kyllä toivottoman jäljessä vuoden tavoitteestani eli niistä 50 sukkaparista. Viime viikolla kävin taas hammaslääkärissä poistattamassa yhden viisurin ja sen seurauksena makasin jälleen pari päivää sohvanpohjalla poski turvonneena. Tuona aikana pääsin jälleen neulonnan makuun ja tulipa pääteltyä aika pino hitaasti syksyn mittaan valmistuneita sukkia. Yhdet näistä olivat kuvissa näkyvät December-sukat, jotka ovat kyllä yhdet kauneimmista sukista ikinä. Malli löytyi Ravelrystä Niina Laitisen sukkakalenterista (puhelimella linkkien laitto on tosi hankalaa) ja siitä saakka kun ensimmäisen kerran näin kyseisen mallin, olen haaveillut näistä sukista. Lankana ikisuosikki 7veikkaa, väri suloinen tummanpunainen. Mallineuleen oppi ulkoa helposti ja sukat syntyivät suht nopsaan. Juuri sopivasti siis näin joulukuun alkuun.

En nyt sano että päivitystahti tulisi tulisi tästä hirveästi paranemaan, mutta sain sentään viime viikon saikkupäivillä kuvattua muutamat valmistuneet sukat joten yritän pikkuhiljaa kirjoitella blogiin näistä valmistuneista. Olen minä neulonut muutaman sukkaparin lisäksi pipon, lapaset ja niin juu yhdet sormikkaatkin odottaa päättelyä. Tuo kuvien otto vaan ontuu kun valoista ei tunnu olevan koskaan ja itse asiassa mun läppärikin on veljelläni korjattavana kun se on alkanut vanhuuttaan puhista niin kovin ettei sitä jaksa kuunnella. Läppäri siis, ei veli, niin että enpä juuri ole koneen edessä kotosalla istunut, kaikki kun on niin helppo hoitaa kännykällä ja töissä saa ihan liiaksi tuijotella näppäimistöä. Pikkuhiljaa siis täällä tullaan taas aktivoitumaan, kyllä mulla jo vähän ikävä on blogia ollutkin.

Ihanaa joulunodotusaikaa! Nyt viimeinen torttupelti uuniin!