Tavoitteina tänä vuonna

 Vuosi vaihtui ja minä olen taas pari viime päivää miettinyt käsityötavoitteita tälle uudelle vuodelle. Näitä on aina hauska listata vuoden alussa ja palata sitten loppuvuodesta katsomaan, onko tavoitteet täyttyneet ollenkaan. Mitenkään kauhean tiukkapipoisesti en aio tavoitteitani toteuttaa, vaan fiiliksen mukaan mennään eteenpäin. To-Do -lista on kuitenkin hirmuisen pitkä ja viime vuonnakin tuli hankittua paljon uusia lankoja ja kankaita, jotka odottavat käyttöön pääsyä. Eilen villiinnyin taas alennusmyynneissä ostamaan kuviopapereita, korttiaskarteluakin voisi tänä vuonna harrastaa enemmän. Olkoon se tavoite nro 1. Entäs ne muut sitten?

Sukkia. Sukkia. Ja vielä kerran sukkia. Jos viime vuonna otin tavoitteekseni neuloa vähemmän villasukkia ja enemmän jotain muuta, niin tänä vuonna tavoitteeni on aivan päin vastainen. Kyllä, multa löytyisi langat myös useampaan huiviinkin, mutta tästä vuodesta tehdään sukkavuosi. Enkä tosiaan lähde tavoittelemaan ihan pieniä, vaan ajattelin että sukkapari per viikko olisi sopiva tavoite. Koska kokonaisia viikkoja tähän vuoteen mahtuu 51 ja puolikkaita 2, asetin tavoitteeni tasalukuun viisikymmentä. Siis 50 paria villasukkia. Tällä on tarkoitus tietysti pienentää ylipursuilevaa lankavarastoa, mutta ehkäpä joihinkin pareihin saa uusiakin keriä ostaa. Niin ja haluan oppia tekemään sukat vain kahdella puikolla!

Sitten tämä perinteinen villatakki-tavoite. Tää keikkuu listalla vuodesta toiseen ja viime vuonna sain jo aikaiseksi lasten kokoisen takin. Toistan itseäni, mutta onhan se hyvä, että listalta löytyy jo yksi perinteinenkin tavoite. Langat on valmiina ylläolevaan malliin, tämä me toteutetaan vielä! Katsotaan vaan niin joulukuussa palaan kirjoittamaan, etten takkia ole vieläkään tehnyt...

Kesäiltojen projektiksi ajattelin ottaa kirjotun liinan. Viime vuonna jo vähän aloittelinkin ja varmasti liinasta on nyt noin puolet tehtynä. Asetan siis tavoiteeksi tehdä tuon liinan tänä vuonna valmiiksi asti.

Tämä nuppineulatyyny kuvastaa ompelua. Mä ostin viime vuonna vinon pinon kankaita, joista oli tarkoitus ommella pussilakanaa, makuupussia, pipoja, legginsit, kangaskasseja, verho yms. Näitä on vaikka kuinka. Vaan se ompelukoneeseen tarttuminen ei ollutkaan viime vuonna niin helppoa ja kangasvarasto senkun kasvoi vain. Niinpä tänä vuonna ommellaan enemmän. Uusi trikoopipo keikkuu listan kärjessä, se olisi nyt kyllä tarpeen kun talvikin näyttää kunnolla tulleen.

Sitten nämä sekalaiset pikkuprojektit. Niistäkin harmittavan moni jäi viime vuonna toteuttamatta. Materiaaleja löytyisi kotoa vaikka ja mihin, joten näiden suhteen pitäisi tarttua vaan itseään niskasta kiinni. Mulla tuntuu kyllä olevan tämmöisiä ikuisuusprojekteja aina kesken, niin että aion olla tänäkin vuonna lempeä itselleni näiden suhteen. Tehdään kun tulee oikea olo, nythän se on jo helppoa, kun materiaalit löytyy kotoa valmiiksi.

Olisikos siinä taas sitten tarpeeksi tavoitteita yhdelle vuodelle? Tuo villasukkahommeli menee jo melkein haasteesta ja siitä olen parhaillaan eniten innoissani! Varsinkin kun olemassa olevaa villasukkavarastoa tuli jonkin verran tyhjennettyä viime vuonna, niin tarvetta olisi uusille pareille. Ehkä saan aikaan jonkun sukkaohjeenkin tälle vuodelle, kukapa tietää. Tämä vuosi on siitä poikkeuksellinen, että töitä löytyy säännöllisesti joka päivälle ja iltoihin pitäisi varmaan ottaa käsitöiden ohelle mukaan joku liikunnallinen harraste. Lisäksi, jos aiemmin pystyin neulomaan koulussa tunneillakin, en sitä töissä voi tehdä. Ajankäytön hallintaa siis varmasti kaivataan. Toisaalta käsityöt ovat rakas harrastus ja rentoutumiskeino, joten eiköhän niillekin aikaa löydy. Ja kuten sanoin, nämä ovat vain tavoitteita, niiden suorittamatta jättämisestä ei rankaista.

Yksi suurempi tavoite sentään tällekin vuodelle löytyy ja siitä lipsumiseen voisi kyllä ottaa jonkin rangaistuksenkin mukaan. Nimittäin herkkulakko. Voi vitsit, tässä joulunpyhinä on paisuttu taas pullataikinan lailla ja huomisesta alkaen on aika palata ruotuun! Tänään siis vielä viimeiset joulusuklaat naamaan ja sen jälkeen loput piilotetaan niin hyvin kaapin pohjalle, ettei niitä tule mieleen edes etsiä. Aloitetaan nyt vaikka herkuttomalla tammikuulla ja jatketaan siitä eteenpäin pääsiäiseen asti herkuttomalla. Miten sitä onkin niin pahassa sokerikoukussa?! Lisäksi jatkan tänäkin vuonna haaveilua omasta asunnosta, uudesta autosta, parisuhteen seuraavista askelista jne. Uskon että tästä vuodesta tulee mahtava!

kuvia lainattu Pinterestistä, villatakki Dropsin sivuilta ja sukkakuvat oman arkiston kätköistä