Plääh ja puuh! Tulihan se vihdoin valmiiksi! Meinasi loppua usko matkan varrella. Päätin nimittäin että ennen ei lopeteta kun koko kerä lankaa on neulottu ja tuntui ettei se lankakerä hupene millään. Loppui kuitenkin lopulta, peukalon pään kokoinen kerä jäi. Ei siitä enää uskaltanut lähteä koittamaan neljän kerroksen mittaista mallikerran toistoa. Valmis huivi on ISO! Ehkä vähän jopa liiankin iso, ei se puikoilla näin suurelta näyttänyt kuin valmiina. Toisaalta se on juuri sopivan kokoinen niin että siihen voi kietoa itsensä kokonaan. Reikiensä puolesta ei kuitenkaan ehkä se lämmittävin hartiahuivi, mutta kaulassa kyllä tarpeeksi paksu. Langan ostin muutama vuosi sitten Virosta Kaubamajan alakerran lankakaupasta, pikaisella googletuksella löysin nimen Liann Lõngad. Vyöte on hävinnyt matkalla eli langan nimestä ei ole mitään tietoa mutta muistaakseni tämä oli 100% merinovilla. Ohuen ohut lanka ja niin pehmeää! Vyyhdissä lankaa oli 100grammaa.
Aloitin huivin "niskasta" ja joka toinen kerros lisäsin reunoissa ja keskellä silmukoita. Reikäkuvio muodoistui helposti, yksi kerros tehdään *kaksi oikein yhteen, langankierto*-toistoa ja seuraavat kolme neulotaan pelkkää oikeaa silmukkaa. Paitsi tuo keskimmäinen silmukka, sen neuloin nurjalla puolella nurin, niin että keskelle muodoistui kunnolla tuo keskiviiva. Tein tähän reunan päättelyn itselleni uudella tavalla, kyseessä on kuitenkin vissiin yleinen pitsihuivien päättely, jossa silmukka tuplaneulotaan, jotta reunasta tulee joustavampi. Ohjetta katsoin täältä. Kyseessä olikin varsin helppo päättelytapa ja käytän varmasti jatkossakin, reunasta tosiaan tuli paljon joustavampi. Olisinpa ollut fiksu ja googletellut jo edellisten huivien kohdalla, niiden reunat kun vähän kiristävät. Huivi on kuvissa ja todellisuudessakin vielä pingoittamatta sillä en ole keksinyt missä näin suuren huivin voisin pingoittaa. Mielessä kävi avata vuodesohva auki ja iskeä huivi siihen, mutta ajatus että joku nuppineuloista jääkin sohvaan ja pistää sieltä joku kerta onnetonta istujaa, sai muuttamaan mieleni. Tosin epäilen että vuodesohvani kalpenee pituudessa huiville. Mutta toimii se näin pingoittamattakin ja ryppyyntyy kuitenkin kaulassa. Väri on tällä hetkellä yksi lemppareista ja jotenki se sopii todella hyvin tummansiniseen yhdistettynä. Lopputuloksesta tykkään, mutta seuraavalla kerralla voisi tehdä vähän pienemmän huivin, tästä kun nyt tuli aika muhkea!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti